Potilaiden etäseurannan yleistyminen vauhdittaa Medixinen kasvua – 5 miljoonan euron osakeanti merkittiin täyteen viikossa
Medixine Oy:n toimitusjohtaja Lasse Rousi kertoo, että etäseurannan avulla voidaan seurata suuren potilasryhmän vointia huomattavasti tehokkaammin kuin perinteisellä tavalla.
Ikääntyvä väestö ja paine säästää kustannuksia vauhdittavat terveysalan digitalisaatiota. Terveydenhuollon murros on kiihdyttänyt myös suomalaisen terveysteknologiayrityksen Medixine Oy:n kasvuun ja avannut Yhdysvaltojen markkinat suunniteltua nopeammin. Kasvun tueksi Medixine järjesti 5 miljoonan euron osakeannin, joka merkittiin täyteen vain viikossa.
Terveydenhuollon digitalisoituessa monet palvelut voidaan siirtää hoitopaikalta kotiin, mikä helpottaa niin terveysalan ammattilaisten kuin potilaidenkin elämää. Etävastaanotoista on jo tullut normaali käytäntö, ja nyt myös kroonisia sairauksia seurataan ja hoidetaan yhä useammin etänä.
Suomalaisen terveysteknologiayritys Medixinen kansainvälisesti käytettyä etäseurantaratkaisua voidaan hyödyntää minkä tahansa sairauden hoitoon ja seurantaan.
– Väestö ikääntyy nopeasti, lääkäreistä ja hoitajista on pulaa kaikkialla ja kroonisten sairauksien määrä kasvaa ympäri maailmaa. Siksi tarvitsemme kehittynyttä teknologiaa keventämään terveydenhuollon ammattilaisten työkuormaa sekä tuomaan turvaa ja oikea-aikaista hoitoa kotona oleville potilaille, Medixinen toimitusjohtaja Lasse Rousi toteaa.
Medixine toimii Suomen lisäksi aktiivisesti Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Espanjassa, Portugalissa ja Iso-Britanniassa.
Voidakseen vastata rajusti kasvaneeseen kysyntään Medixine järjesti 5 miljoonan euron osakeannin kasvurahoitusyhtiö Springvestin kautta marraskuun lopussa. Osakeanti merkittiin täyteen etuajassa, vain viikko kierroksen käynnistymisen jälkeen.
Säännölliset kotimittaukset varmistavat oikea-aikaisen hoidon
Medixinen etäseuranta-alusta tarjoaa kaikki työkalut, joita terveydenhuollon ammattilainen tarvitsee potilaiden hoitoon ilman fyysistä läsnäoloa.
– Etäseurannan avulla voidaan seurata suuren potilasryhmän vointia huomattavasti tehokkaammin kuin perinteisellä tavalla. Potilaat tekevät kotona säännöllisesti sovitut mittaukset, mittalaitteet lähettävät automaattisesti tulokset eteenpäin ja alusta nostaa esiin ne potilaat, joiden mittausarvot vaativat ammattilaisten huomiota. Näin hoitoa voidaan optimoida aiempaa paremmin ja toimenpiteitä vaativiin tilanteisiin voidaan puuttua jo varhaisessa vaiheessa, Rousi summaa.
Alustaa käytetään mm. kroonisesti sairaiden potilaiden etäseurantaan. Kotona käytettäviä mittalaitteita voivat olla esimerkiksi verenpainemittari, vaaka ja happisaturaatiomittari.
Medixinen lääketieteellisen neuvonantajan, lääketieteen tohtori Timo Hännisen mukaan etäseurannan avulla saatavat säännölliset mittaustulokset auttavat varmistamaan, että potilas saa tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti.
Terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta etäseuranta auttaa suuntaamaan rajalliset resurssit niitä eniten tarvitseville potilaille sekä parantamaan ennakoivaa hoitoa.
– Todenmukainen kuva potilaan voinnista arjessa auttaa suunnittelemaan kullekin potilaalle juuri hänelle sopivimmat hoidot. Vuosikontrollissa vastaanotolla lääkäri näkee, mikä on sairauden hoitotasapaino ja potilaan vointi juuri sinä päivänä. Systemaattisen etäseurannan avulla hoitotasapainon vaihteluista potilaan arjessa jää jälki koko vuodelta ja hälyttäviin muutoksiin päästään reagoimaan oikea-aikaisemmin, Hänninen kertoo.
Etäseuranta tuo Hännisen mukaan paljon etuja lääkärien työhön, mutta vaatii samalla uudenlaista työtapaa.
– Lääkärin on arvioitava huolella, mitä mittareita hoidon seurannassa kannattaa käyttää, milloin mittaustulokset ylittävät hälytysrajan ja vaativat reagointia sekä miten mittaustuloksia hyödynnetään hoitolinjauksissa, Hänninen toteaa.
Hyvinvointialueilla kunnianhimoinen tavoite hoidon digitalisoinnissa
Suomessa ensi vuoden alussa vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Uudistuksen tavoitteena on tuottaa palveluita kustannustehokkaasti ja samaan aikaan parantaa hoidon laatua. Muutos vaatii reilua panostusta digitaalisiin palveluihin.
– Oikeilla työkaluilla on mahdollista saada samanaikaisesti säästöä ja parempia palveluja. Esimerkiksi Rochen ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toteuttamassa kliinisessä kokeessa saatiin aikaiseksi - 36 % säästöä hoitokustannuksissa samalla kun potilaiden kokema masentuneisuus väheni huomattavasti, Rousi kertoo.
Ylen haastattelussa hyvinvointialueiden johtajat ovat kertoneet julkisen sektorin tavoitteesta, jossa digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia, ja lähipalveluja saa niiden rinnalla.
Rousin mielestä hyvinvointialueiden tavoitteeseen on vielä pitkä matka, mutta oikein toteutettuna se kuulostaa hyvältä ja mahdolliselta.
– Kaikki voittavat, kun uusia teknologisia ratkaisuja hyödynnetään oikealla tavalla ja oikeissa paikoissa. Kannattaa muistaa, että valtaosa hoitokustannuksista aiheutuu kaikkein sairaimpien potilaiden hoidosta. Suurin vaikuttavuus saadaan tämän ryhmän etäseurannalla, joka mahdollistaa ennakoivan hoidon ja sen myötä vastaanotto- ja ensiapukäyntien määrän vähenemisen.