Volare jalostaa ruokahävikistä ravintoa – kauppoihin tulossa pian Volaren hyönteisproteiinirehulla kasvanutta kotimaista kirjolohta
Suomessa on poikkeuksellisen vahvaa proteiinituotannon osaamista, joka on pääosin lähtöisin VTT:n tutkimuskeskittymästä.
“Meillä on mahdollisuus luoda kansainvälisesti todella kovatasoinen osaamiskeskittymä proteiiniteknologioiden ympärille. Volaren lisäksi mm. Onego Bio, Enifer ja juuri listautunut Solar Foods ovat myös VTT-lähtöisiä proteiinituotantoyhtiöitä”, kertoo toimitusjohtaja Tuure Parviainen.
Jopa 10 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä aiheutuu ruoasta, jota tuotetaan mutta ei syödä. Hävikin hyödyntämisessä on valtava potentiaali, johon suomalainen ruokateknologiayhtiö Volare on tarttunut jalostamalla teollisesta ruokahävikistä hyönteisproteiinia. Volare työskentelee jo nyt maailman suurimpien rehutoimijoiden kanssa, ja merkittävä osa yhtiön tulevan tehtaan tuotannosta on jo myyty.
Maailmassa on vakava ruokaongelma. Maailman väkiluvun kasvaessa ja elintason noustessa ruokaa tarvitaan yhä enemmän, ja toisaalta kolmasosa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Joka vuosi maailmassa jää hyödyntämättä noin 1,3 miljardia tonnia ruokaa, mikä maksaa lähes 940 miljardia dollaria vuodessa. Ruokajäte tuottaa myös huomattavan paljon päästöjä. Sen on arvioitu kattavan jopa 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
“Ravinteet on saatava pysymään ruokaketjussa sen sijaan, että ruokahävikki esimerkiksi poltetaan ja sen arvo hukataan. Esimerkiksi tyypillisessä kauramaidon tuotannossa karkeasti 30–50 prosenttia raaka-aineesta ei päädy ruokatuotteeksi. Me voimme hyödyntää näitä ruuantuotannon sivuvirtoja tehokkaasti proteiinintuotannossa”, sanoo Volaren perustaja-toimitusjohtaja Tuure Parviainen.
"Proteiinin kulutus lisääntyy entisestään, kun ihmisten elintaso paranee. "
VTT:ltä alkunsa saanut Volare ratkoo maailman ruokaongelmaa tuottamalla fossiilivapaalla prosessilla teollisuuden ruokahävikistä proteiinijauhetta, joka on jo osa monien kaupasta löytyvien ruokien tuotantoketjua. Teknologian ytimessä on ruokahävikkiä hajottava mustasotilaskärpänen, jonka toukat ovat hyvin proteiinipitoisia.
“Proteiinin kulutus lisääntyy entisestään, kun ihmisten elintaso paranee. Samaan aikaan peräti 45 prosenttia maapallon asumiskelpoisesta pinta-alasta käytetään jo nyt ruuantuotantoon. Ruokaketjun vaiheisiin tarvitaan siksi uusia kestäviä proteiininlähteitä, jotka eivät kuormita maapalloa enempää”, Parviainen toteaa.
Ongelmana ei ole vain maatalousmaan loppuminen. Merten kalakannat on jo kalastettu kestävän määrän ylärajoille tai yli ja kasvatetun kalan osuus kaikesta syödystä kalasta lisääntyy. Vuonna 2022 yli puolet maailman väestön syömästä kalasta oli kasvatettua kalaa.
Kasvatetun kalan syönnistä aiheutuvaa ympäristökuormaa voi keventää sillä, mitä rehua kaloille syötetään: sademetsäalueella kasvatettua soijaa vai fossiilivapaasti valmistettua hyönteisproteiinia.
“Ensi talvena markkinoille tulevat ensimmäiset kotimaiset kirjolohituotteet, joiden tuotannossa on käytetty Volaren proteiinia”, Parviainen kertoo.
Lemmikinruokateollisuudesta esimerkiksi Alvar Pet, Dagsmark ja Tintin ovat käyttäneet Volaren raaka-aineita jo kahden vuoden ajan. Useat suuret lemmikinruokatuottajat ja -brändit ovat testanneet Volaren tuotteita ja todenneet niiden sopivan tuotteidensa raaka-aineiksi. Volarella on koko EU:n alueella tarvittavat luvat proteiinijauheen myyntiin lemmikinruuan ja rehujen raaka-aineeksi.
Kaupallinen tuotanto jo käynnissä – apuna luonnon oma bioreaktori
Volarella on Hyvinkäällä koelaitos, jossa on jo kaupallinen tuotanto käynnissä. Yhtiön asiakaskunta on moninainen: siihen kuuluu rehun ja lemmikinruoan tuottajia, kemian alan toimijoita ja lannoitetuottajia.
Laitoksella mustasotilaskärpäsen toukat jalostetaan proteiinijauheeksi ja öljytuotteeksi. Proteiinijauhe myydään lemmikkieläinten ruokaan sekä kalanrehuksi. Öljy myydään rehuksi, lemmikinruokiin tai esimerkiksi kestävien lentopolttoaineiden raaka-aineeksi.
Hyönteislajin luontaisia elinolosuhteita pystytään jäljittelemään myös teollisessa tuotannossa. Laji viihtyy parvessa samoin kuin vaikkapa muurahainen, ja se on luonnossakin hajottaja.
“Mustasotilaskärpänen valittiin prosessiin pitkän tutkimustyön tuloksena. Volareen on koottu vuosikymmenten kokemus hyönteisistä ja niihin liittyvästä teknologiasta. Teemme edelleenkin tiiviisti yhteyttä tutkimuslaitosten kanssa ja hyödynnämme uusimpia tuloksia”, Parviainen kertoo.
Tutkimusten mukaan ihmiset muuttavat ruokatottumuksiaan hitaammin kuin ympäristön kannalta olisi välttämätöntä. “Ruuantuotannon ympäristövaikutusten hillitsemisellä on kiire. Siksi on vaikutettava ketjun kaikkiin vaiheisiin ja myös muuhun kuin siihen, mitä proteiininlähteitä ihmiset valitsevat kaupan kassalla”, Volaren toimitusjohtaja Tuure Parviainen toteaa. Kuvassa Volaren tuottamaa hyönteisproteiinijauhetta.
Asiakkaat odottavat jo lisätuotantoa – uudelle tehtaalle myyntisopimuksia valmiina
Volaren kasvunäkymät ovat hyvät, sillä yhtiöllä on jo myyntisopimuksia tulevan kaupallisen mittakaavan laitokselle. Laitoksen on tarkoitus olla toimintavalmiina alkuvuodesta 2026, ja nyt käynnistynyt 7,5 miljoonan euron rahoituskierros kasvusijoituspalvelu Springvestin kautta tukee tehdashanketta.
Merkittävä osa uuden tehtaan tuotannosta on jo myyty kalanrehujätti Skrettingille sekä suurelle kemianteollisuuden yritykselle, joka valmistaa muun muassa biopohjaisia polttoaineita.
"Meillä ei ylipäätään ole tiedossa muita alan kasvuyhtiöitä, jotka olisivat pystyneet tekemään tällaisia sopimuksia tuotteiden myynnistä jo ennen varsinaisen tehtaan investointipäätöstä."
“Skretting ei ole aiemmin tehnyt vastaavia sopimuksia uusien raaka-ainetoimittajien kanssa. Meillä ei ylipäätään ole tiedossa muita alan kasvuyhtiöitä, jotka olisivat pystyneet tekemään tällaisia sopimuksia tuotteiden myynnistä jo ennen varsinaisen tehtaan investointipäätöstä”, Parviainen kertoo.
Markkinapotentiaali Volaren teknologialle ja tuotannolle on valtava. Pelkästään Euroopan alueella yhtiö arvioi sen palvelukelpoisten markkinoiden koon olevan yli 60 miljardia euroa, ja maailmanlaajuisesti potentiaali on vielä monin verroin suurempi.
Parviainen toteaakin, että pian rakennettava tehdas on vasta alkua.
“Uuden tehtaan tuotanto vastaa vain murto-osaan Volaren nykyisten ja tulevien asiakkaiden tarpeista. Uskon, että meillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa globaalisti johtavaksi toimijaksi kestävien proteiini- ja öljytuotteiden alalla.”
