Kasvuyrityksille entistä paremmat kasvun edellytykset – viisi positiivista signaalia
Suomalaisten kasvuyritysten toimintaympäristössä on käynnissä useita myönteisiä muutoksia ja kehityssuuntia. Hallitus ottaa askeleita kohti kasvurahoituksen helpottamista, ja yleisöanteja koskeva sääntely on keventymässä. Koostimme viisi ajankohtaista kehityssuuntaa, jotka vaikuttavat kasvuyritysten ja niihin sijoittavien arkeen.
1. Hallitus alkaa selvittää osakesäästötilin laajentamista listaamattomiin osakkeisiin
Hallitus päätti syyskuun 2026 budjettiriihessään alkaa selvittää osakesäästötilin laajentamista listaamattomiin yrityksiin sekä niihin sijoittaviin rahastoihin. Asia käy ilmi Valtioneuvoston budjettiriihen pöytäkirjamerkinnöistä.
Springvestin growth director Mikko Kiuttu sanoo, että selvityspäätös on vastaus siihen, mitä Springvestillä ja laajemminkin kasvuyrityskentällä on peräänkuulutettu vuosia: yksityissijoittajien kasvusijoitukset tulee saada samaan asemaan kuin pörssisijoitukset.
”Tarvitaan juuri tällaisia rohkeita ratkaisuja, jos miljardit eurot suomalaisten säästötileiltä halutaan aidosti liikkeelle”, Kauppalehdessäkin asiasta puhunut Kiuttu sanoo.
Selvitystyön yksityiskohdat tarkentuvat jatkovalmistelussa.
2. Esiteraja nousee – yleisöannit helpottuvat
Suomalaisille kasvuyrityksille voidaan tulevaisuudessa järjestää isompia julkisia osakeanteja helpommin, sillä yleisöantien sääntely on keventymässä. EU:n uusi Listing Act -säännös nostaa ketterämmän ja edullisemman yleisöantitoteutuksen ylärajan 8 miljoonasta 12 miljoonaan euroon.
Springvestin toimitusjohtajan Aki Soudunsaaren mukaan muutos helpottaa erityisesti kasvuyritysten rahoituskierrosten järjestämistä ilman raskasta esitevelvollisuutta.
”Käytännössä pystymme esimerkiksi Springvestillä tekemään lupaaville suomalaisille kasvuyhtiöille isompia rahoituskierroksia kevyemmällä prosessilla”, Soudunsaari kertoo.
Sama raja koskee myös First North -listalle listautuvia yhtiöitä.
3. Kasvuyhtiöiden optio-ohjelmat houkuttelevammiksi
Hallitus on myös päättänyt keventää listaamattomien yhtiöiden työsuhdeoptioiden verotusta: optioita verotetaan jatkossa pääsääntöisesti vasta silloin kun niillä merkityt osakkeet myydään, ei siis enää jo option käyttöhetkellä.
Muutoksen tavoitteena on parantaa startup- ja kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella ja sitouttaa osaavaa työvoimaa, kun optioiden verorasitus ei enää lankea maksettavaksi ennen kuin osakkeista on saatu tuottoa.
4. Eläkeyhtiöt kasvattavat omistuksiaan kasvuyrityksissä
Institutionaaliset sijoittajat ovat lisänneet panostuksiaan kotimaisiin kasvuyrityksiin. Työeläkevakuuttajien sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin ylittivät vuonna 2025 jo yli kolme miljardia euroa, kertoo Työeläkevakuuttajat TELAn analyysi. Esimerkiksi Elon sijoitukset ja sitoumukset kotimaisiin kasvuyhtiöihin ja -rahastoihin lähestyvät miljardin euron rajaa.
Panostusten kasvattamisen taustalla on mm. heinäkuussa 2026 voimaan astunut eläkeuudistus, joka kasvattaa työeläkeyhtiöiden riskinottokapasiteettia ja tekee mahdolliseksi aiempaa tuottohakuisemman sijoittamisen.
Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi on niin ikään ilmoittanut suuntaavansa jopa 14 miljardin euron edestä pääomaa kasvuun seuraavien viiden vuoden aikana. Asia käy ilmi Tesin toimitusjohtajan Pia Santavirran blogitekstistä.
”Tällaiset muutokset raivaavat tilaa juuri sellaiselle riskipitoisemmalle sijoittamiselle, jota kasvuyritykset tarvitsevat” Mikko Kiuttu sanoo.
”Kun eläkeyhtiöt ja yksityissijoittajat liikkuvat samaan suuntaan, koko rahoitusekosysteemi vahvistuu ja suomalaisilla kasvuyrityksillä on aiempaa paremmat edellytykset kasvaa juuri täällä Suomessa.”
5. Talouden näkymät kirkastumassa
Useiden ennustelaitosten mukaan Suomen talouskasvu on piristynyt alkuvuonna 2026, ja sekä yritysten että kotitalouksien odotukset taloudesta ovat kohentuneet.
Eläketurvakeskuksen syyskuun 2026 suhdanne-ennusteen mukaan tuotannon kasvu on jatkunut kaikilla päätoimialoilla, vaikka työmarkkinoiden tilanne onkin edelleen vaisu ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän lähellä kymmentä prosenttia.
”Tänä vuonna yleinen markkinasentimentti on muuttunut suotuisampaan suuntaan. Listaamattomien yhtiöiden merkityksestä Suomen talouskasvulle on myös keskusteltu julkisuudessa aiempaa aktiivisemmin”, Aki Soudunsaari sanoo.
Viennin odotetaan tukevan kasvua jatkossa entistä enemmän. Tämä voisi luoda kasvuyrityksille entistä suotuisamman ympäristön skaalautumiseen myös kotimaan rajojen yli.
Kiinnostuitko? Tilaa Springvestin uutiskirje, niin saat tiedon kasvurahoituskentän tuoreimmista kuulumisista.
Kirjoittaja: Springvestin viestintä
Lisää uutisia
