Eurooppa tarvitsee vakaata sähköä ja omavaraista grafiittia – suomalaisyhtiön teknologia auttaa molemmissa

Suomi ja Eurooppa tarvitsevat koko ajan enemmän sähköä datakeskuksiinsa. Pelkästään Google ilmoitti viime viikolla rakentavansa maahan datakeskuksia 13 miljardilla eurolla. Nämä keskukset kuluttaisivat sähköä jopa 11 terawattituntia vuodessa, eli Suomen sähkönkulutus kasvaisi pelkästään niiden myötä 13 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Euroopan datakeskusten sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan vuosien 2024 ja 2035 välillä 96 terawattitunnista noin 236 terawattituntiin.

Kasvava kysyntä osuu siis energiajärjestelmään, joka on pitkälti rakennettu säästä riippuvaisen tuotannon varaan. Kun tuuli tyyntyy eikä aurinko paista, uusiutuvien tuotanto voi siis romahtaa lähes olemattomiin ja hinta piikkaa.

Saksassa tällaiset jaksot ovat olleet erityisen dramaattisia: esimerkiksi joulukuussa 2024 sähkön hinta nousi yli 900 euroon megawattitunnilta, korkeimmalle tasolle 18 vuoteen. Suomessakin sähkön keskihinta lähes kaksinkertaistui viime talvena muutamassa viikossa pitkän tuulettoman ja vähäsateisen jakson vuoksi.

”Maailman sähköntarpeen arvioidaan kasvavan 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tarvitaan nopeasti rakennettavia, täydentäviä ratkaisuja vähähiiliseen energiantuotantoon, jolloin uusiutuvan tuotannon notkahduksia ei tarvitse paikata suuripäästöisillä voimaloilla”, sanoo teknologiayhtiö Hycamiten toimitusjohtaja Matti Malkamäki.

Hycamiten teknologia hajottaa maakaasun kahdeksi tuotteeksi: vedyksi ja kiinteäksi hiileksi. Vety voidaan varastoida ja polttaa energiaksi silloin kun sitä tarvitaan, myös silloin kun tuuli- ja aurinkovoima eivät riitä. Toisin kuin maakaasua poltettaessa, hiili ei karkaa ilmakehään hiilidioksidina vaan otetaan talteen kiinteänä materiaalina, jota voidaan hyödyntää mm. akku- ja puolustusteollisuudessa.

”Maakaasu kattaa neljäsosan koko ihmiskunnan energiankäytöstä. Sen käyttöä nykyistä vielä monipuolisemmin sähköntuotannossa on viime aikoina alettu Suomessakin painottaa. Kokonaisuutena maakaasun vähähiilistämisessä on valtava potentiaali”, Malkamäki sanoo.

Ratkaisu, jolle on kovaa kysyntää

Hycamiten teknologia perustuu metaanin termokatalyyttiseen hajotukseen: maakaasun pääaineosa metaani hajotetaan suljetussa reaktorissa lämmön ja katalyytin avulla vedyksi ja kiinteäksi hiileksi.

Koska reaktio tapahtuu suljetussa tilassa ilman happea, hiilidioksidia ei pääse syntymään lainkaan ja hiili saadaan talteen kiinteänä materiaalina.

Asiakkaan metaaninhajotuslaitos voidaan sijoittaa olemassa olevan kaasuverkon ja tuotantolaitoksen yhteyteen. Samat laitokset, jotka ovat tähän asti tuottaneet sähköä fossiilisella maakaasulla, voidaan siis valjastaa vähähiiliseen sähköntuotantoon, kunhan niiden turbiinit ja moottorit konvertoidaan vetykäyttöisiksi. Kansainväliset voimantuotantoteknologian laitevalmistajat, kuten Siemens Energy, GE Vernova, Wärtsilä ja Mitsubishi Power, ovatkin jo lanseeranneet vetyvalmiita turbiini- ja moottoriratkaisuja.

Hycamitella on Euroopassa energia-alalla lukuisia asiakashankkeita, ja se valmistelee hankkeita kolmen suuren energia-alan toimijan kanssa.

Pelkästään Saksan tarve ylittää koko Suomen huipputehon: maa on arvioinut tarvitsevansa 19 gigawattia uutta kapasiteettia, joka voidaan käynnistää säästä riippumatta aina tarvittaessa.

”Yhden saksalaisen energia-asiakkaan kohdalla investoinnin takaisinmaksuaika on laskelmiemme mukaan alle neljä vuotta. Laskelma on varovainen, eikä siinä ole mukana minkäänlaisia ympäristötukia”, Malkamäki sanoo.

Asiakas voi myös myydä eteenpäin prosessissa syntyvän kiinteän hiilen, missä Hycamite auttaa tarvittaessa. Tämä parantaa investoinnin kannattavuutta entisestään.

”Ratkaisun pitää olla asiakkaalle helppo ja kannattava, ei pelkkä ympäristöteko”, hän jatkaa.

Omavaraisuus ulottuu energiasta puolustukseen

Hycamiten prosessissa syntyvästä hiilestä voidaan jatkojalostaa korkealaatuista grafiittia. Sitä tarvitaan esimerkiksi akuissa sekä puolustusteollisuudessa. Puolustusteollisuudessa EU on arvioinut grafiitin alumiinin ohella kaikkein kriittisimmäksi materiaaliksi. Myös EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen nosti aiheen esiin 22.9. pitämässään puheessa unionin tilasta. Hän mainitsi riskinä EU:n riippuvuuden Kiinasta kriittisissä materiaaleissa.

Hycamite suunnittelee grafiitin osalta 50 miljoonan euron pilottilaitosta, jonka rakentaminen alkaa 2027. Tätä seuraavan mittakaavan laitoksella tavoitteena on jo 200 000 tonnin vuosituotanto, joka kattaisi jopa 40 prosenttia koko Euroopan nykyisestä akkulaatuisen grafiitin tarpeesta.

Riippumaton tutkimuslaitos Polaris Battery Labs on vahvistanut, että Hycamiten grafiitti soveltuu sähköautojen akkujen anodimateriaaliksi vähintään yhtä hyvin kuin markkinoilla jo olevat vaihtoehdot. EU on myös nimennyt Hycamiten grafiitintuotannon viralliseksi strategiseksi hankkeeksi kriittisten raaka-aineiden asetuksen (CRMA) nojalla. Se on yksi kuudesta suomalaisesta hankkeesta, jotka ovat saaneet tämän tunnustuksen.

”Emme voi olla omavaraisia vain energiassa, vaan huoltovarmuutta on vahvistettava myös yhteiskunnalle tärkeissä raaka-aineissa”, Malkamäki sanoo.

Hycamitella on Springvestin kautta osakeanti yksityissijoittajille ja perheyhtiöille. Tutustu osakeantiin ja sijoita!