Viisi kysymystä, joita kasvusijoittamisesta kiinnostuneet pohtivat

Lupaaviin kasvutarinoihin mukaan lähteminen kiinnostaa yhä useampaa suomalaista sijoittajaa. Monelle kasvuyritykset ovat kuitenkin vielä uusi sijoittamisen muoto, mikä herättää ymmärrettävästi myös kysymyksiä. Kokosimme yhteen viisi usein pohdituttavaa kysymystä, joihin Springvestin Growth Director Lauri Siltala vastaa.

Millä perusteella kannattaa valita, mihin kasvuyritykseen sijoittaa?

Kasvuyrityksiin sijoittamista kannattaa tarkastella alusti asti salkkuajatuksen kautta, jossa yksittäisen kohteen valinnan sijaan olennaista on kokonaisuus.

”Kasvusijoittamisessa tärkeintä ei ole löytää yhtä huippuyritystä, vaan rakentaa monipuolinen kasvuyrityssalkku, joka mahdollistaa onnistumiset useammassa kohteessa”, Lauri Siltala sanoo.

Yleinen suositus on hajauttaa kasvuyrityksiin varattava pääoma vähintään kymmeneen eri yritykseen ja mahdollisuuksien mukaan eri toimialoille.

”Moni rakentaa salkkuaan sijoittamalla tasaisesti esimerkiksi kymmenen peräkkäisen rahoituskierroksen kohteisiin, jotka Springvest on valmiiksi kuratoinut ja joiden potentiaalin sijoituskomiteamme on arvioinut”, Siltala kuvaa.

Sijoituspäätöksiä ei kannata tehdä sen perusteella, mistä muut innostuvat tai kuinka nopeasti rahoituskierros täyttyy. Täyttymisnopeus ei Siltalan mukaan korreloi onnistumisen kanssa – ratkaisevaa on yrityksen teknologia ja tiimin osaaminen.

Koska varat saa lunastettua, ja miten tuoton kehitystä voi seurata?

Kasvusijoituksilla rahoitetaan yritysten tuotekehitystä ja liiketoiminnan kasvua, joten ne ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä sijoituksia.

”Sijoitukset realisoituvat tyypillisesti siinä vaiheessa, kun yritys tekee exitin eli myydään tai listautuu pörssiin”, Siltala kertoo.

Tuotekehitysprosessien pituus vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi lääketeollisuudessa kehitys voi kestää pitkään, kun taas joillakin aloilla eteneminen on nopeampaa. Keskimääräinen irtautumisaika kasvusijoituksissa on noin kolme vuotta.

Kasvuyrityksiin kannattaakin sijoittaa sellaisia varoja, joita ei tarvitse lyhyellä aikavälillä. Yleisenä ohjenuorana pidetään, että enintään noin 20 prosenttia sijoitusvarallisuudesta on kasvuyrityksissä.

Omia sijoituksia voi seurata Springvestin sijoitusalustalla. Alustalta löytyvät sijoituskohteet ja kohdeyhtiöiden ajankohtaiset kuulumiset. Osa omistuksista voi myöhemmässä vaiheessa näkyä myös arvo-osuustilillä, esimerkiksi jos yhtiö valmistautuu listautumiseen.

Miten kasvuyrityksissä pääsee parhaaseen tuottoon?

Keskeinen keino tavoitella tuottoja on hajauttaminen mahdollisimman laajasti useisiin kasvuyrityksiin.

”Hajauttamalla varmistaa, että on mukana useammassa onnistumisessa, koska kukaan ei voi ennustaa etukäteen, mikä yksittäinen yritys menestyy”, Siltala sanoo.

Moni aloitteleva kasvusijoittaja saattaa ajatella aloittavansa yhdellä sijoituksella ja seuraavansa sen kehitystä. Tämä ei kuitenkaan yleensä ole optimaalisin lähestymistapa. Sen sijaan kannattaa hajauttaa pienempiä summia useampiin kohteisiin.

”Hajautusta on hyvä tehdä myös toimialojen välillä. Tuoton näkökulmasta sijoituksia ei myöskään kannata rajata vain itselle tuttuihin tai kiinnostaviin aloihin”, Siltala muistuttaa.

Esimerkiksi lääkekehitys kiinnostaa monia, mutta se on usein hidasta. Siksi sen rinnalle on hyvä valita kohteita, joissa kehitys ja markkinadynamiikka ovat erilaisia. Springvestin portfoliota rakennetaan juuri tämänkaltaisen hajauttamisen pohjalta, ja sen vuoksi kohteita löytyy useilta toimialoilta.

Täytyykö sijoittajan tuntea toimiala ja ymmärtää yrityksen liiketoimintaa?

Sijoittajan ei tarvitse itse olla kohdeyrityksen toimialan asiantuntija tai hallita sen kehittämää teknologiaa yksityiskohtaisesti. Olennaisinta on ymmärtää, millainen tiimi yritystä rakentaa ja millaiset edellytykset sillä on toteuttaa suunnitelmansa.

”Sijoittajan kannattaa keskittyä omassa taustatyössään erityisesti yrityksen omistajiin ja kehitystiimin osaamiseen. Ketkä teknologiaan uskovat ja sitä kehittävät? Heidän asiantuntijuutensa ratkaisee”, Siltala vinkkaa.

Springvest tekee valitsemilleen rahoituskohteille aina perusteellisen taustatutkimuksen eli due diligence -työn, ja sijoituskomitea arvioi niiden potentiaalin. Moni sijoittaja käyttääkin teknologian ja mahdollisuuksien arvioinnissa tukena Springvestin asiantuntijoita.

Mikä riski kasvuyrityksellä on epäonnistua ja päätyä konkurssiin?

Kasvusijoittaminen on korkean riskin sijoitusmuoto, eikä kaikkien lupaavienkaan yritysten voida odottaa menestyvän.

”On realistista ajatella, että osa sijoituksista epäonnistuu. Hajauttamalla voidaan parantaa kokonaisuuden onnistumista”, Siltala toteaa.

Käytännössä noin puolet Springvestin rahoituskierroksille osallistuneista yrityksistä onnistuu saavuttamaan positiivisen exitin, käytännössä yrityskaupan tai listautumisen. Onnistumisen todennäköisyyttä parantaa se, että Springvest valitsee sijoituskohteikseen jo pidemmälle edenneitä yrityksiä.

Nämä yhtiöt ovat tyypillisesti vaiheessa, jossa liiketoimintamalli on selkeä, tuote on valmis tai pitkällä ja markkinassa on kysyntää. Lisäksi yrityksissä on mukana jo ammattimainen pääomasijoittaja, joka on arvioinut teknologian toimivuuden ja yhtiön kasvumahdollisuudet.

Pohditko jotain mihin kooste ei tarjonnut vastausta? Ota yhteyttä, autamme mielellämme!

Kirjoittaja: Springvestin viestintä

Yritys: Volare

Lisää uutisia