Neljä kasvusijoittamisen myyttiä, jotka eivät pidä paikkaansa

Monien mielikuvat kasvusijoittamisesta perustuvat aikaan, jolloin sijoittaminen listaamattomiin yhtiöihin oli vain harvojen mahdollisuus. Markkina on kuitenkin kehittynyt nopeasti, toimintatavat ovat läpinäkyvämpiä ja tarjonta monipuolisempaa kuin aiemmin.

Siksi on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, miten kasvusijoittaminen tänä päivänä toimii ja millaisia mahdollisuuksia tarjoaa.

Onko kasvusijoittaminen vain rikkaille?

Myytti: Kasvusijoittaminen vaatii valtavia summia.

Fakta: Kasvusijoittamisen voi aloittaa suhteellisen pienillä summilla.

Yleinen mielikuva on, että listaamattomiin kasvuyhtiöihin pääsevät sijoittamaan vain sisäpiiriläiset tai huomattavan varallisuuden keränneet. Mielikuvaa voivat pönkittää pankkien pelkästään private banking -asiakkailleen tarjoamat rahastot, joihin sijoitettava vähimmäissumma voi olla satojatuhansia euroja.

”Pitkään onkin toisaalta ollut niin, että yksittäiseen yritykseen sijoittaminen ei ole monillekaan ollut mahdollista vaan kasvuyrityksiin on pystynyt sijoittamaan lähinnä rahastojen kautta”, sanoo Springvestin kasvusijoitusasiantuntija Joni Linnakorpi.

Springvestin rahoituskierroksilla kasvusijoittajaksi voi ryhtyä jo muutamalla tuhannella eurolla. Keskimäärin Springvestin yksityisasiakkaat sijoittavat yhdellä rahoituskierroksella noin 10 000 euroa.

”Suosittelemme suuntamaan tähän omaisuusluokkaan noin 20 prosenttia sijoitusvarallisuudesta pitkällä aikavälillä ja vähintään kymmeneen yhtiöön hajautettuna. Tämän suosituksen perusteella pystyy helposti laskemaan, millainen summa kannattaa laittaa yhteen yhtiöön.”

Ovatko kasvusijoittamisen kulut suuret?

Myytti: Kasvusijoittamiseen liittyy suuria kuluja.

Fakta: Kasvusijoittaminen ei tule pitkällä aikavälillä välttämättä erityisen kalliiksi.

Sijoittajat ovat usein hyvin kulutietoisia, ja moni haluaakin sijoittaa esimerkiksi indeksirahastojen kautta, koska niitä ei hoideta aktiivisesti ja siksi kulut ovat huomattavan edulliset. Kasvusijoittamiseen sen sijaan liitetään usein automaattisesti ajatus, että kulut ovat korkeat.

Springvest on kuitenkin hinnoitellut sijoittamisen hyvin yksinkertaisesti: sijoittaja maksaa kertaluonteisen merkintämaksun, eikä muita kuluja ole.

”Keskimääräinen sijoitusaika kasvuyhtiöön on Springvestin kautta sijoitettaessa 3–5 vuotta. Aktiivisesti hoidetun kiinteistö- tai asuntorahaston yhteenlasketut kulut eli merkintämaksut ja vuotuiset 1–2 prosentin hoitokulut voivat helposti olla samaa mittaluokkaa samassa ajassa”, Linnakorpi vertaa.

Lisämaksuja ei synny edes silloin, kun yhtiö tekee exitin ja sijoittaja saa sijoituksensa tuottoineen itselleen. Toisin sanoen kasvuyhtiöihin sijoittaminen Springvestin rahoituskierroksilla on hallinnointikulujen näkökulmasta pidemmällä aikavälillä hyvin kustannustehokas sijoittamisen muoto.

Tarvitaanko kasvusijoittamiseen paljon aikaa ja osaamista?

Myytti: Kasvusijoittaminen vie valtavasti aikaa ja vaatii paljon asiantuntemusta.

Fakta: Listaamattomista kasvuyhtiöistä on helposti saatavilla laajasti tietoa, kun ne osallistuvat Springvestin rahoituskierrokselle.

Kokeneetkin sijoittajat saattavat kaihtaa kasvuyhtiöihin sijoittamista, koska yksityishenkilö ei saa yrityksistä riittävästi tietoa julkisista lähteistä. Pörssiyhtiöt koetaan helpommiksi sijoituskohteiksi, koska niillä on varsin laaja velvoite antaa tietoja liiketoiminnan kehittymisestä ja onnistumisesta.

Yleinen huoli koskee myös sitä, miten yksittäisenä sijoittajana pystyisi valitsemaan juuri ne yhtiöt, joista tulee menestystarinoita. Taustatietoihin perehtyminen vie valmiista esitteistä huolimatta paljon aikaa.

”Monelle asiakkaalle on tullut yllätyksenä, että rahoituskierroksia varten jokaisesta yrityksestä tehdään laaja due diligence -arviointi ja sen pohjalta kymmenien sivujen materiaali, jossa on kaikki tarpeelliset tiedot. Saman työn tekeminen olisi useimmille yksittäisille ihmisille mahdotonta jo siksi, että julkisista lähteistä ei löydy tarpeeksi tietoa.”

Onko sijoituskohteen valinta silkkaa startup-lottoa?

Myytti: Kasvuyhtiöiden valinta on aina yhtä sattumanvaraista kuin lottoaminen.

Fakta: Kypsemmän vaiheen kasvuyhtiöitä on helpompi arvioida kuin startup-yritysten.

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen voi joillekin näyttäytyä lähes arpapelinä. Varsinkin startup-yrityksistä on alkuvaiheessa hyvin vaikea sanoa, saavatko ne synnytettyä toimivaa saati kannattavaa liiketoimintaa.

Springvestin kohderyhmää ovat kuitenkin yritykset, jotka ovat jo ohittaneet startup-vaiheen. Takana saattaa olla vuosien tuotekehitys ja liikevaihtokin lasketaan miljoonissa.

”Yrityksen elinkaaren eri vaiheissa riskit ja tuottopotentiaali ovat erilaisia. Springvest pyrkii valitsemaan yhtiöitä, joiden voi odottaa päätyvän exitiin esimerkiksi viiden vuoden kuluessa. Tällöin kasvua on parhaimmillaan vielä odotettavissa reilusti, mutta suurimman riskin vuodet ovat oletettavasti jo takana”, Linnakorpi toteaa.

Vuosittain Springvest käy läpi lähes 200 yhtiötä, joista valitaan rahoituskierroksille 8–10 lupaavinta yritystä.

”Springvest sijoittaa yrityksiin myös itse, joten yhtiön menestys on myös meidän tavoitteemme mukaista. Moni luottaakin meidän prosessiimme siinä määrin, että lähtee mukaan lähes jokaiseen yritykseen, jonka tuomme tarjolle.”